Kumpulan vaahterametsän vaihtoehtokaava: Metsän yleissuunnitelma Yleissuunnitelmassa metsää kehitetään asukkaiden toiveita kuunnellen ja alueen luontoarvot huomioiden sekä niiden suojeluun osallistuen. Vaahterametsän viihtyisyyttä ja sen toimivuutta vehreänä kulkuväylänä parannetaan kyltityksin, penkein ja roskakorein. Infokyltit välittävät tietoa alueen luontotyypeistä ja lajeista, kaupunkimetsien ekosysteemipalveluista sekä vanhojen kivijalkojen historiasta. Kulkureiteissä on huomattavia laadullisia puutteita. Suunnitelmassa rinteen käytetyimpiä polkuja parannetaan kevyen maanrakentamisen ja hulevesien hallinnan keinoin. Metsän käytetyimmät väylät valaistaan lepakkojen elinympäristöt huomioiden. Alueella käytetään vain lämminsävyisiä polttimoita, jotta valaistuksesta ei aiheudu häiriötä metsässä pesiville eläimille. Metsä säilytetään pääosin hämäränä alueena Helsingin häiriövaloselvityksen suositusten mukaisesti. Vaahteralehdon hoidossa huomioidaan hallitun hoitamattomuuden periaatteet monilajisuuden turvaamiseksi.  Vieraslajeja torjutaan vaahteralehdon tyyppipiirteiden säilyttämiseksi.

Kumpulan vaahterametsän vaihtoehtokaava: Tonttien sijoittelu Vaihtoehtokaavan lähtökohtana on, että sekä yleiskaavan että kaupunkistrategian keskeiset tavoitteet toteutuvat parhaiten säilyttämällä Kumpulan vaahterametsä rakentamiselta. Ratkaisu turvaa luonnon monimuotoisuuden, vahvistaa ekologisia yhteyksiä ja edistää asukkaiden hyvinvointia, samalla kun kaupungin kasvua voidaan ohjata muille, rakentamiseen paremmin soveltuville alueille.  Näin ollen vaihtoehtokaavassa Kustaa Vaasan tien ympärille muodostuva kaupungin “portti” kuvastaa Helsingin kaupunkistrategiaa: tiivistyvä kaupunki, luonnon ehdoilla. Keskustaan päin saavuttaessa oikealla loimuaa Kumpulan vaahterametsä ja vasemmalla Arabian kauppakeskuksen ympärillä kohoavat rakennukset. Ratkaisu korostaa alueen identiteettiä kaupunkirakenteen ja luonnonympäristön rajapintana. Suunnitelman keskiössä on vaahterametsän säilyttäminen ja sen merkityksen vahvistaminen. Metsän saavutettavuutta, kuljettavuutta ja viihtyisyyttä parannetaan pienimuotoisilla, luontopohjaisilla ratkaisuilla ilman rakentamista itse metsäalueelle. Rakentaminen sijoittuu metsän reunalle, jolloin asunnoista avautuu näkymiä metsään ja samalla säilytetään alueen ekologiset arvot. Kokonaisuutena vaihtoehtokaava pyrkii sovittamaan yhteen kaupunkirakenteen tiivistämisen ja luontoarvojen säilyttämisen siten, että alue kehittyy toimivaksi, viihtyisäksi ja ekologisesti kestäväksi osaksi kaupunkia. Vaihtoehtokaava tarjoaa laskennallisesti saman verran asumista ja muita toimintoja sekä hieman suuremman määrän pysäköintiä kuin kaupungin kaava. Vaihtoehtokaavassa on huomioitu myös uudisrakentamisen esteettömyys. Siirtämällä Kumpulanmäen rinteeseen sijoitettu rakentamismassa Arabian kauppakeskuksen puolelle, mahdollistetaan jopa 800 metriä lyhyempi kulkuyhteys ratikkapysäkiltä asuinrakennuksille. Maastonmuotojen takia kaikki kaupungin asemakaavan esteettömät yhteydet kulkevat Pietari Kalmin kadun kautta, joka tekee asunnot lähtökohtaisesti hyvin haastaviksi esteettömiä kulkuyhteyksiä tarvitseville, ilman omaa autoa liikkuville henkilöille.

Kumpulan vaahterametsän vaihtoehtokaava: Luontoarvot Kaavassa on tarkasteltu Kumpulan vaahterametsää laajemmassa kontekstissa. Suunnittelualue on osa kehämäistä ja monipuolista viherverkostoa, joka yhdistää metsä-, puisto- ja rantaympäristöjä toisiinsa. Kumpulan vaahterametsän merkittävät luontoarvot pohjautuvat osin siihen, että paikallinen viherverkosto mahdollistaa laajan lajikirjon leviämisen alueelle ja eri elinympäristöjen välisen vuorovaikutuksen. Tämänkaltaiset kehämäiset, ennen kaikkea urbaanit viherverkostot ovat Helsingin seudulla verrattain harvinaisia.  Elinympäristöjen korkean laadun vuoksi liito-oravan elinalueet ovat suhteellisen yleisiä Kumpulan viherverkoston vyöhykkeellä, ja laji pystyy hyödyntämään koko viherverkostoa liikkumiseen. Liito-oravat voivat liitää myös Kustaa Vaasan tien ylitse, mikä mahdollistaa yhteydet verkoston eri osien välillä. Liito-orava on EU:n luontodirektiivillä suojeltu Suomen vastuulaji. Metsän tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten hulevesien hallinta, ilmansaasteiden suodattaminen ja vilkkaan tien äänen vaimentaminen, ovat merkittäviä. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia aineettomia ja aineellisia hyötyjä, ja niiden turvaaminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, sillä heikentynyt ekosysteemi ei tuota palveluita tehokkaasti. Kumpulan vaahteralehdon ekosysteemipalvelut painottuvat etenkin virkistys- ja sääntelypalveluihin. Ekosysteemipalvelujen korvaaminen infrastruktuurilla on kallista, vaikka suunnitelmat pohjautuisivatkin luontopohjaisiin ratkaisuihin. Uusi rakentaminen onkin järkevää sijoittaa siten, ettei se heikennä ekosysteemipalveluita.

Kumpulan vaahterametsän vaihtoehtokaava: Taustoitus Helsingin kaupunki kaavailee Kumpulanmäen vaahterametsään tiivistysrakentamista, joka uhkaa hävittää arvokkaan lähimetsän ja sen monimuotoisen elämän. Metsä on maisemallisesti merkittävä, kaupungin käyntikortti tultaessa Porvoon ja Lahden suunnasta. Alueella on tehty liito-oravahavaintoja. Asukkaille tärkeä metsä tarjoaa lähiluontoa tiheään asutulla kaupunkialueella. Monilla paikallisilla asukkailla on kiinteä suhde metsään, ja vastustus sen rakentamiselle on laajaa. Asemakaavan muutos koskee Kumpulanmäellä sijaitsevaa Helsingin yliopiston kampusaluetta sekä siihen liittyviä puisto- ja katualueita, toisin sanottuna vaahterametsää. Tavoitteena on luoda kampusalueesta vetovoimainen, toiminnallisesti monipuolinen ja elävä kaupunginosa, joka kytkeytyy tiiviisti ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Helsingin yliopistokiinteistöt Oy ja Senaatti-kiinteistöt omistavat tontit. Helsingin kaupunki omistaa katu- ja viheralueet. Asukasmäärän lisäys on noin 1 200 asukasta. Yhteensä uutta kerrosalaa on noin 65 000 k-m2. Alueen suunnitteluun järjestettiin vuonna 2019 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy ehdotuksellaan ”Kaupungin porteilla – Tiedon portailla”.  Vaihtoehtokaavassa lähtökohtana on, että sekä yleiskaavan että kaupunkistrategian keskeiset tavoitteet toteutuvat parhaiten säilyttämällä Kumpulan vaahterametsä rakentamiselta. Ratkaisu turvaa luonnon monimuotoisuuden, vahvistaa ekologisia yhteyksiä ja edistää asukkaiden hyvinvointia, samalla kun kaupungin kasvua voidaan ohjata muille, rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. Kumpulanmäki voidaan nähdä esimerkkinä siitä, että vuoden 2016 yleiskaavan ajantasaisuutta olisi perusteltua tarkastella ja uudelleenmäärittää. Hämeentien ja Hermannin rantatien liittymäalueelle suunnitellaan uutta liikenneratkaisua. Vaihtoehtokaava ei osoita vaihtoehtoa valmistelussa olevalle suunnitelmalle, mutta kommentoi suunnitelman keskeisiä haasteita, jotka toivottavasti voidaan huomioida asemakaavan valmistelussa.

@aamulehti julkaisi jutun Lehtivuoren vaihtoehtokaavasta 1.5.2026 ”Kiistelty luontoalue jyrättäisiin, jos Lempäälän suunnitelma toteutuu – Nyt arkkitehdit esittävät vaihtoehtoa 1 500 asukkaan alueelle.” Vaihtoehtokaava esittää, että rakentamista ohjattaisiin nykyisten asuinalueiden yhteyteen Lehtivuoren metsän sijaan. Sääksjärven junaseisakkeen vaatima uudisrakentaminen kyettäisiin toteuttaa olevaan kaupunkirakenteeseen aidosti lähelle Sääksjärven keskustan palveluita kunnan laatiman Sääksjärven keskustan yleissuunnitelmaa täydentäen. Näin säilytettäisiin arvokas ja vanha luontoalue, jossa elää useita uhanalaisia lajeja. Lehtivuoren virkistyskäyttöä tulisi myös parantaa, esimerkiksi paremmat saapumismahdollisuudet ja selkeä reitistö vahvistaisi alueen ekosysteemipalveluita. Alue on jo nyt suosittu retkeilykohde erityisesti ainutlaatuisen Hirvi Simunan luolan ansiosta.

Elonkirjon kaupunki on mukana Nousu-festivaaleilla 6.6. Tekstin talolla. Ohjelmassa on puheenvuoroja, työpajoja, taidetta, musiikkia sekä tanssia. Klo 12.30–13.30 paneeli: Kuinka suojelet lähimetsäsi? Paneelissa käydään läpi konkreettisia toimintatapoja ja keinoja arvokkaiden lähimetsiemme suojeluun. Luontoliiton Reija Mikkola esittelee metsiensuojelijan polun, jonka jälkeen paneelissa keskustellaan lähimetsien puolustamisen toimintamalleista, metsiensuojelun yleisestä ilmapiiristä ja konkreettisista kokemuksista ennakoivasta vaikuttamistyöstä suoraan toimintaan. Paneelin moderaattorina toimii pitkän linjan journalisti ja Huuto kaupunkiluonnon puolesta -kirjan pääkirjoittaja Jaana Kanninen. Panelisteina: Reija Mikkola Luontoliitto, Elina Kauppila Luontoliiton ympäristötoiminnan päällikkö, Heljä Nieminen Elonkirjon Kaupunki, Maija Wilskman Stansvikin kyläyhdistys.

Kumpun vaahterametsän vaihtoehtokaavan julkaisutilaisuus pidettiin huhtikuun lopussa Helsingin Kaupungintalolla. Kiitos vielä kaikille tapahtuneen osallistuneille! Avajaispuheenvuoron piti Kumpulan kyläyhdistyksen aktiivi Ulla Agopov. Puheenvuoron jälkeen perehdyimme yhdessä Kumpulan kaavoituksen nykytilanteenseen, Hämeentien ja Hermannin rantatien asemakaavamuutokseen sekä Kumpulan vaahterametsän luontoarvoihin. Alueella on useita uhanalaisia lajeja, minkä lisäksi iso osa kaava-alueen vaahterametsästä on merkitty liito-oravan ydinalueeksi. Vaihtoehtokaavassa suunnitelma on päivitetty kuvastamaan Helsingin kaupunkistrategiaa: kaupunkia kehitetään luonnon ehdoilla! Vaihtoehtokaava ehdottaakin saman verran asumista ja pysäköintitilaa kuin kaupungin asemakaava, mutta vaahterametsä säilytetään kokonaisuudessaan rakentamiselta. Vaihtoehtokaavassa metsää kehitetään asukkaiden toiveita kuunnellen ja alueen luontoarvot huomioiden sekä niiden suojeluun osallistuen. Vaihtokaava löytyy nettisivuiltamme!

Lämpimästi tervetuloa huomenna perjantaina 17.4.2026 klo 16 kaupungintalon tapahtumatorille keskustelemaan Kumpulanmäen vaahterametsän vaihtoehtokaavasta. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille🌱 Kuva: Kristiina Salmén

Kirjoitimme mielipidekirjoituksen Savon Sanomiin 📰 Tekstissä tarkastelemme Kuopion Pienen Neulamäen II -alueen kaavoitusta ja esittelemme Elonkirjon kaupunki -hankkeen laatiman vaihtoehtokaavan kumotun asemakaavan tilalle. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös avaa nyt mahdollisuuden etsiä kestävämpiä ratkaisuja alueen kehittämiseen. Nostamme esiin, että vaihtoehtokaavaan kohdistettu kritiikki, erityisesti rakentamisesta yksityisille maille, ei ole perusteltua, sillä Suomessa kaavoitusta tehdään yleisesti yhteistyössä maanomistajien kanssa. Vaihtoehtomme tukee tehokkaampaa maankäyttöä, pienempiä infrastruktuurikustannuksia ja kaupungin pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä verrattuna täysin uuden alueen rakentamiseen. Samalla muistutamme, että luonnon muuttaminen tonteiksi aiheuttaa merkittäviä ekologisia ja hyvinvointiin liittyviä kustannuksia, joita ei voi sivuuttaa. 🔒 Juttu on valitettavasti maksumuurin takana, mutta keskustelu aiheesta on tärkeää.

Helsingin kaupunki kaavailee Kumpulanmäen vaahterametsään tiivistysrakentamista, joka uhkaa hävittää arvokkaan lähimetsän ja sen monimuotoisen elämän. Kyseessä on maisemallisesti merkittävä alue: jalopuumetsän kriteerit täyttävä vaahterametsä toivottaa tulijat tervetulleiksi kaupunkiin Porvoon ja Lahden suunnasta. Alueen kaava on toteutettu puuttuvin luontoselvityksin ja jälkikäteen metsä onkin paljastunut mm. liito-oravan ydinalueeksi ja sieltä on löytynyt uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunutta vuorijalavaa. Vaihtoehtokaavassa esitetään yhdessä alueen asukkaiden kanssa ratkaisuja, joilla uusia asuntoja voidaan sijoittaa yliopiston läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja samalla elävöittää kampusaluetta kuitenkaan kaatamatta metsää. Tilaisuus sisältää vaihtoehtokaavan esittelyn, asukkaan puheenvuoron sekä yleisökeskustelua aiheesta. Lämpimästi tervetuloa! 🌱🍁🦋 Vaihtoehtokaavan laatimisen on mahdollistanut @koneensaatio @metsanpuolella -rahoitus.

Lehtivuoren vaihtoehtokaavan julkistustilaisuus pidettiin viikko sitten maanantaina Lempäälä-talon Kompa salissa! Kuulimme avajaispuheenvuoron paikalliselta aktivistilta ja kuntapoliitikolta Pirkko Harsialta. Puheenvuoron jälkeen perehdyimme yhdessä Lehtivuoren monimuotoisuuteen ja sen vaihtoehtokaavaan! Tiesitkö että Lehtivuoressa on havaittu ainakin 18 erityisasemaa nauttivaa lajia joista osa on selvästi uhanalaisia? Lehtivuoren kaava pohjautuu 90-luvun kaavoitukseen, jossa uusia kaava-alueita kaavoitettiin vapaamuotoisesti keskelle metsää. Alue ei kuitenkaan rakentunut seuranneiden vuosikymmenien aikana kalliiden perustamisolosuhteiden vuoksi. Elonkirjon kaupungin vaihtoehtokaavassa esitetään nykyaikaista vaihtoehtoa vanhentuneiden periaatteiden tilalle! Suunnitelmaan voi nyt tutustua nettisivuillamme! 🦉🪱🦅🦢🦆

Tule kuuntelemaan kipinöivää keskustelua, toislajisia näkökulmia sekä tieteen ja taiteen taitoskohtia! Tämän viikon lauantaina klo 16 alkaen Stoaan! Mukana tapahtumassa Elonkirjon kaupungin lisäksi mm. kirjailija Anni Kytömäki, Eläinoikeusakatemia, Eliökollektiivi ja Uuden Jutun Kerma-Live. Tapahtuman juontaa toimittaja ja kirjailija Suvi Auvinen. 🦆🕊️🦜🐢 Lisätietoja tapahtumasta: Stoa.fi @stoahelsinki

Pitkään odotettu ja uudelleenarvioitu Stansvikinkallion asemakaavaluonnos on täällä. Samalla julkaisemamme Stansvikin vaihtoehtokaava on jälleen hyvin ajankohtainen! Tässä postauksessa vertailemme nykyistä kaavaluonnosta alueen olemassa olevaan tilanteeseen sekä tekemäämme vaihtoehtokaavaan. Uusi kaavaluonnos esittää aiemman 27:n talon sijaan kuutta pistetaloa kaava-alueen reunoille. Suurin osa kaava-alueesta osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Myös rannan suunnitelmaa on kevennetty. Uutta kaavaluonnosta tarkasteltaessa tulee kuitenkin muistaa, että uudelleenarvioitavaksi valittu kaava-alue on todennäköisesti rajattu silloisten olemassa olleiden tonttivarausten mukaan – ei alueen luontoarvojen. Uudesta kaavaluonnoksesta on siis rajattu pois tontteja, joille löytyi jo ostajat, vaikka jo näiden (kuvissa U-kirjaimen muotoiset tontit) tonttien alta kaadetaan mittaamattoman arvokasta metsää. Se, että tämän lisäksi kaupunki ehdottaa kuutta uutta taloa metsäalueelle ei ratkaise vielä Stansvikin metsän suojelua, vaikka onkin parannus aiempaan 27 talon suunnitelmaan. Nyt on erittäin ajankohtaista vaikuttaa Stansvikin metsän tulevaisuuteen! Kaavaluonnosta voi kommentoida 2.4. asti osana kaavaprosessia. Kerro siis mielipiteesi uudistetusta kaavasta ja lähetä se kaupungin Kirjaamoon (helsinki.kirjaamo@hel.fi). Löydät kaavaluonnoksen materiaalit Helsingin karttapalvelusta ja osoitteesta www.hel.fi/suunnitelmat. Kommenttien keruun jälkeen kaava etenee ehdotusvaiheeseen ja se esitellään kymp-lautakunnalle ennen kesää.

Kiitos kaikille maanantaina Kumpulan vaahterametsän vaihtoehtokaavan työpajaan osallistuneille! 🍁 Kokoonnuimme yhteensä 18 osallistujan kanssa Kumpulan kylätilaan 9.3.2026 keskustelemaan vaihtoehtokaavasuunnitelmasta ja ideoimaan niin vaahterametsän suojeluun ja polkuverkoston parantamiseen liittyviä ajatuksia sekä vaihtoehtoisia paikkoja uudisrakentamiselle. Vaihtoehtokaavan tavoitteena on osoittaa Kumpulan vaahterametsän asemakaavassa vaahterametsän päälle sijoitettu rakentaminen lähialueille niin, että metsä säilyy. Suunnitelma tehdään yhteistyössä paikallisten aktiivien kanssa. Kiitos erityisesti tärkeistä ajatuksista liittyen metsän itseisarvoon, hulevesien huomioimiseen ja kampusalueen elävöittämiseen. Vaihtoehtokaava julkistetaan kevään 2026 aikana!

Tervetuloa mukaan Lempäälän Lehtivuoren vaihtoehtokaavan julkaisutilaisuuteen! 🌿 Lempäälän kunta on suunnitellut Lehtivuoreen kerrostalo- ja pientaloaluetta laajalle, luonnoltaan monimuotoiselle metsäalueelle. Kuluneen vuoden aikana olemme yhdessä paikallisten kanssa suunnitelleet vaihtoehdon, jossa alueen merkitys virkistysmetsänä tunnistetaan ja sen keskeiset luontoarvot vahvistuvat. Vaihtoehtokaava esittää metsäluontoa säästävän ratkaisun asuinrakentamisen sijoittamiselle. Julkaisutilaisuudessa esittelemme valmiin vaihtoehtokaavan, avaamme sen keskeiset ratkaisut ja keskustelemme siitä, miten Lehtivuoren monimuotoinen metsä voidaan turvata rakentamiselta myös tulevaisuudessa. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille – asukkaille, päättäjille ja medialle. Tule kuulemaan, keskustelemaan ja vahvistamaan yhteistä näkemystä Lehtivuoren tulevaisuudesta. 🌱 🌱 Päivämäärä: 16.3.2026 🍃 Aika: klo 18.00–20.00 🌿 Paikka: Lempäälä-talo, Kompa-sali Vaihtoehtokaavassa ehdotetaan muutoksia vuonna 2024 valtuustossa hyväksyttyyn Sääksjärven osayleiskaavaan, joka on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa puutteellisten luontoselvitysten ja vaikutusarviointien vuoksi. Vaihtoehtokaava esittää Sääksjärven keskustan tiivistämistä ja yhtenäisen kaupunkitilan luomista Sääksjärven rautatieseisakkeen läheisyyteen. Tilaisuuden järjestää Elonkirjon kaupunki -hanke, joka toteuttaa vuosina 2025–2026 vaihtoehtokaavoja eri puolille Suomea haastamaan kaupunkien ja kuntien metsiä uhkaavia suunnitelmia. Hanketta rahoittavat @koneensaatio ja @metsanpuolella. 🌱✨ Lämpimästi tervetuloa!

Pienen Neulamäen vaihtoehtokaavan esittelyä, osa 4. Tutustu suunnitelmiin kokonaisuudessaan nettisivuillamme: elonkirjonkaupunki.com Kuva 2: Yritysalueen sijaan vaihtoehtokaava ehdottaa, että Pientä Neulamäkeä kehitettäisiin retkeilyalueena. Pienen Neulamäen potentiaali retkeilyalueena tunnistettiin jo vuonna 1997, jolloin alueelle luonnosteltiin kansallispuistoa. Vuonna 2025 alue nousi uudelleen esiin Metsähallituksen maanlaajuisessa tarkastelussa valtion metsien virkistyskäyttöpotentiaalista. Retkeilyalue palvelisi kaikkia kuopiolaisia tarjoamalla monipuolisia ulkoilu-, patikointi- ja telttailumahdollisuuksia, joita tällä hetkellä puuttuu läheisiltä ja helposti saavutettavilta alueilta. Puolustusvoimien perintönä alueella on valmiina kattava tiestö, jäljelle jääneitä ammusvarastoja sekä purettujen varastojen rakennuspaikkoja. Valmista hiekkatiepohjaa, mukaan lukien vanhan junaradan pohja, on yhteensä noin 21 kilometriä. Olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntämällä retkeilyalue voidaan toteuttaa kevyin toimenpitein täydentämällä verkostoa opasteilla, laavu- ja tulipaikoilla sekä kulkemista helpottavilla rakenteilla. Kuva 4: Pienen Neulamäen yleisreitti 1,7 km. Yleisreitti on leveä ja tasainen, ja sen korkeuserot ovat maltillisemmat kuin alueen muilla reiteillä. Reitin yhteyteen sijoittuvat muun muassa luontokeskus, koirametsä sekä ulkokeittiö ja istuskelualue. Kuva 6: Kallaveden näköalareitti 1 km. Näköalareitti kulkee kokonaan luonnonsuojelualueella olemassa olevia polkuja pitkin. Reitti on korkeuseroiltaan vaihteleva ja kulkee louhikoiden, siirtolohkareiden ja luolan kautta. Näköalapaikoille sijoitetaan penkkejä; reitille sopii termospullon kanssa tehtävä, pysähtyvä retki. Kuva 8: Neulalammen reitti 2,1 km. Reitti alkaa Kolmisopenrannan ja Neulasuontien risteyksestä. Se soveltuu polkujuoksuun ja kulkee osittain luonnonsuojelualueella vanhojen kuusten keskellä. Neulalammen pohjoispuolen kosteikolla kulkua parannetaan pitkospuilla. Kuva 10: Jurastenlammit 1,7 km. Reitti kulkee olemassa olevaa hiekkatietä pitkin ja on aurattavissa talvikävelyreitiksi. Reitin varrella on kaksi lampea, joilla voi pysähtyä tulen ääreen.

Pienen Neulamäen vaihtoehtokaavan esittelyä osa 3. Tutustu suunnitelmiin kokonaisuudessaan nettisivuillamme! elonkirjonkaupunki.com Kuva 2: Vaihtoehtokaava esittää, että Pieni Neulamäki II -yritysaluetta ei toteuteta, vaan vastaava määrä yritystontteja sijoitetaan Leväsen ympäristöön olemassa olevien teollisuus- ja työpaikka-alueiden yhteyteen. Näillä alueilla infrastruktuuri on jo pääosin valmiina, eikä rakentaminen edellyttäisi laajojen luontoalueiden muuttamista rakennetuksi ympäristöksi. Ehdotetut tontit sijoittuvat osittain kunnan omistamalle maalle ja osittain yksityiselle maalle. Yksityisomistuksessa olevien tonttien rakentumista voidaan edistää esimerkiksi kiinteistöverotuksen keinoin. Leväsen alueen vaihtoehtokaavan tonteista neljä muodostuu jo asemakaavoitetuille mutta rakentamattomille tonteille, ja loput on lohkottu olemassa olevista tonteista. Tonttien nykyinen maapohja on asfalttia, hiekkaa, taimikkoa tai istutettua piha-aluetta. Täydennysrakentamisen ja vaihtoehtokaavan etuja ovat pienemmät ilmastovaikutukset, luontoalueiden säästyminen, vähäisemmät maanrakennuskustannukset sekä kohteesta riippuen mahdollisesti pienemmät katu- ja muun kunnallistekniikan kustannukset. Pienempien aluekokonaisuuksien kaavoittaminen voi kuitenkin olla myös haasteellista. Kaavoitus ei aina etene yhtä nopeasti ja suoraviivaisesti kuin laajoilla yhtenäisillä alueilla. Kuvassa 3 on esitetty Pieni Neulamäki II -asemakaavan mukainen rakentaminen rakeisuuskaaviona ja kuvassa 4 vastaava kuva vaihtoehtokaavasta. Kuva 5: Vaihtoehtokaavassa Leväsentien ympäristöön osoitetaan 23 tonttia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 135 400 m². Yhdistämällä Pienen Neulamäentien, Asevarikontien ja Pioneerinkadun väliin jäävät kolme tonttia muodostuisi 33 700 m²:n kokoinen tontti. Tällä tontilla ehdotetaan korvattavaksi Pienen Neulamäen ainoa erityisen suuri tontti (27 400 m²). Kuva 6: Vajaakäyttöinen tontti Leväsentien varrella.

Pienen Neulamäen vaihtoehtokaavan esittelyä osa 2. Tutustu suunnitelmiin kokonaisuudessaan nettisivuillamme! elonkirjonkaupunki.com Pieni Neulamäki on luontoarvoiltaan arvokas ja monipuolinen metsäalue, joka yhdessä Etelä-Kuopion lehtojen, lampien, Haminavuoren sekä Kolmisoppi–Neulamäki Natura-alueiden kanssa muodostaa laajan yhtenäisen metsävyöhykkeen Kuopion kaupunkirakenteen tuntumassa. Alueelle on ominaista vaihteleva topografia, vanhojen metsien lajisto sekä lehtojen ja lehtomaisten kankaiden runsas esiintyminen. Puolustusvoimien pitkäaikainen käyttö on rajoittanut metsätaloutta ja liikkumista, mikä on edesauttanut luonnon ja lajiston säilymistä. Lehdot kattavat merkittävän osan alueesta ja sisältävät keskiravinteisia sekä runsasravinteisia tuoreita ja kosteita lehtotyyppejä, jotka ovat valtakunnallisesti uhanalaisia. Alueella esiintyy luonnontilaisia noroja, lampia ja pienvesiä, jotka ovat vesilain ja metsälain tarkoittamia suojeltavia elinympäristöjä. Tuoreen selvityksen mukaan pääosa metsistä täyttää METSO-ohjelman I-luokan suojelukriteerit eli on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Pieni Neulamäki on lajistoltaan rikas. Alueella on havaittu luonnonsuojelullisesti arvokasta lajistoa, kuten valtakunnallisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä sieni-, jäkälä- ja kasvilajeja sekä EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltavia eläinlajeja (mm. liito-orava, lepakoita ja kirjoverkkoperhonen). Pesimälajistoon kuuluu uhanalaistuneita vanhoja metsiä suosivia lintuja, kuten hömötiainen. Kiinteä yhteys suojelualueisiin vahvistaa lajiston säilymisen mahdollisuuksia. Metsät ovat pääosin luontaisesti syntyneitä ja rakenteeltaan monipuolisia. Vaikka osaa on aiemmin käsitelty, ne ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita ja kehittymässä luonnontilaisempaan suuntaan. Kuvassa 2 esitellään alueen luontoarvoja ja luontotyyppejä, kuvassa 4 eläinlajistoa ja 5 kasvilajistoa.

Pienen Neulamäen vaihtoehtokaavan esittelyä osa 1. Tutustu suunnitelmiin kokonaisuudessaan nettisivuillamme! elonkirjonkaupunki.com Kuva 2: Kuopiossa on kaupungin mukaan ollut jatkuvaa kysyntää yritystonteille, minkä vuoksi uusia työpaikka-alueita kaavoitetaan runsaasti. Kaupunki haluaa toimia ennakoivasti tonttien kehittämisessä ja kasvattaa tonttivarantoa uusien yritysten houkuttelemiseksi. Pieni Neulamäki II -asemakaava kattaa noin 16 hehtaaria ja Pieni Neulamäki III noin 70 hehtaaria seuraavien neljän vuoden elinkeinotonttien kaavoitustavoitteesta. Kuva 3: Kaupunginvaltuuston vuonna 2016 hyväksymän ja vuonna 2018 voimaan tulleen Pienen Neulamäen osayleiskaavan mukaan koko Pienen Neulamäen niemi on tarkoitus rakentaa työpaikka-alueeksi (TP). Toteutus tuhoaisi hiiltä sitovia metsäalueita, uhanalaisia luontotyyppejä ja liito-oravan elinympäristöjä. Rakentaminen pirstoisi metsäaluetta ja vaikuttaisi valuma-alueisiin, uhaten myös aluetta ympäröiviä luonnonsuojelualueita. Pienen Neulamäen asemakaavatyötä tehtiin rinnakkain osayleiskaavan kanssa. Kaupunginhallitus käynnisti osayleiskaavatyön 1.9.2008, ja rakennemallivaihtoehdot hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi alkuvuonna 2009. Osayleiskaavan arvioitiin alun perin valmistuvan vuoteen 2010 mennessä. Aluetta asemakaavoitettiin rakennemallien pohjalta samaan aikaan, vaikka osayleiskaava ei ollut valmis. Vuoden 2002 yleiskaavaa pidettiin vanhentuneena, koska puolustusvoimilla ei enää ollut käyttöä alueelle. Kuva 4 ja 5: Huhtikuussa 2025 Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Pieni Neulamäki II -asemakaavan. Kaava oli Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä muun muassa Kuopion luonnon ystäväin yhdistyksen (KLYY) valituksen johdosta. Helmikuussa 2026 hallinto-oikeus kumosi asemakaavan liito-oravaa ja lepakoita koskevien puutteellisten luontoselvitysten vuoksi.

Hallinto-oikeuden päätös vahvistaa entisestään sitä, että Pienen Neulamäen metsän luonto- ja virkistysarvot ovat niin merkittäviä, että alueen suunnitelmia on mietittävä uudelleen. Olemme käyneet Elonkirjon kaupunki -hankkeen vaihtoehtokaavan osalta jo erittäin rakentavaa dialogia kuopiolaisten päättäjien sekä suunnittelijoiden kanssa, ja toivomme, että nyt saatu päätös avaa mahdollisuuden vaihtoehtokaavan ottamisesta harkintaan vakavasti. Kuopion kaupungilla olisi tässä hieno paikka toimia suunnannäyttäjänä paikallisten ääntä kuulevassa kaupunkisuunnittelussa. Kuvassa esiintyvä haapa löytyy Pienestä Neulamäestä. Haapa on luonnonmonimuotoisuudelle tärkeä puu, sillä se tarjoaa elinympäristön monille kasvi-, eläin-, ja sienilajeille, näin ollen sitä luonnehditaan usein avainlajiksi. Tämän jättiläisen ikää voi vain arvailla! 🌳🦔